Postia Jumalalle

On ollut hieno huomata, että ohikulkijat ovat pysähtyneet temppeliin rauhoittumaan, katselemaan järvelle, kuuntelemaan luonnon ääniä, ihastelemaan Luojan suurinta taideteosta: luontoa!
Eräänä kirkkaana päivänä mieleeni tuli ajatus kanssakäymisestä vierailijoiden ja Jumalan kesken. Miten ohikulkevat ihmiset ja ne jotka viettävät hetken aikaa temppelissä, voisivat jättää jäljen käynnistään? Koska tiedän rukouksen valtavan voiman omassa elämässäni, ajattelin tarjota ohikulkijoillekin oman osansa. Siispä aloin metsästämään teokseen sopivaa postilaatikkoa, johon ihmiset voisivat jättää postia Jumalalle. Nuo nimettömät rukoukset, pyynnöt, toiveet ja kiitokset tuotaisiin Jumalan työpöydälle Akaan Kirkossa syyskuisena lauantaina.

Tervetuloa kierrokselle Näkymä-näyttelyyn!

Tervetuloa tutustumaan Näkymä ympäristötaidenäyttelyyn 2009!
Seuraavassa joitakin teoksia Näkymästä, kuvankauniin Nahkialan järven ympäriltä.

Pirjo Suomun 'Irti maasta' -teos oli lasten ehdoton suosikki. Pikkuinen keinu keinutteli tuulessa hiljaa, keinuja itse oli kadonnut.

Tuula Vuokolan 'Pinnalla' -teoksen siniset pallot (ja kaksi punaista) kiinnittivät oitis huomion puoleensa. Ne olivat kiva piristysruiske ja sopivat sävyiltään veden pintaan.
Taustalla näkyy 'Elävän Jumalan temppeli'.

Teijo Kokko ja Markus Luostarinen olivat rakentaneet teoksen nimeltä 'Lähde'. Hohtavan valkoiset aitarakennelmat loivat arvokkaan ja kutsuvan tunnelman vehreän heinikon keskellä. Pienet sammakot istuskelevat nuppien päissä.

Toijalan Seudun Työttömät ry:n teos 'Pelkällä tuulivoimalla emme pysy pinnalla' näkyi kauas. Vanha patinoitunut vene sai kokonaan uuden kesäasun ylleen.

Anneli Vainosen 'Elämä jatkuu' sopi, kuin aina paikallaan olleena osana, ympäristöönsä. Elämän jatkumisessa on näyttelyn teemanakin tunnustettua voimaa, ihminen kun on iankaikkinen olento.

Seija Vuori ja Vesa Kivinen pystyttivät teoksen nimeltä 'Lempeää voimaa'. Enkeli sinitaivasta vasten saa ohikulkijat pysähtymään ja ajattelemaan iankaikkisia asioita.

Soile Iivosen ja Helena Perkiön teos 'Struktuuri' vangitsi katseet jo kaukaa.

Melina Heikkilä ja Lotta Ainali pistävät ihmisen valinnan paikalle työllään 'Valinnan vapaus'. Suuren hopeapajun oksalla riippuvasta häkistä löytyy monia asioita, mitä ihmiset elämässään valitsevat: pullo, onnenkenkä, discopallo...

Teija Haapasaari, Katriina Kuhanen, Johanna Ranta pukivat puulle värikkään"Suojapuvun."

Hilkka Salon valkoinen 'Silta' -teos sulautui kauniisti ympäristöönsä lammen rantaan.

Kierros Näkymässä on tehty. Kalastaja jää vielä ihastelemaan näkymiä ja kalastamaan - ja kalaa tulee.

Musiikkia taustalle

Olen jo hieman toipunut Avajaisista, oli se hieno kokemus!
Tarkoitus on kuitenkin jatkaa teoksen kehittelyä yhä eteenpäin. Pilarituijat olivat seuraava vaihtoehto, kun öljypuita tai oliivipuita ei saatu hankituksi.

Illalla 10 jälkeen ajoimme näyttelypaikalle, jossa taivas punoitti upeana! Tunnelma oli hieno, kun teimme pienia asennuksia teokseen. Minä istutin uuden ystävämme kanssa kaksi tuijaa temppelin molemmille puolin.

Harri asensi soittimelle turvalaatikon kiinni kattorakenteisiin. Kappaleeksi valitsimme viimeisimmän levyni 'Kuin kyyhkynen' raidan nimeltä 'Jumala on uskollinen'. Kappale tuntui sopivan rauhalliseen ympäristöönsä hyvin.
Ps. Jollet pääse paikanpäälle kuuntelemaan, voin kuunnella näytteen täältä: http://www.hitsound.fi/listenfi.htm

Näkymä 2009 Avajaiset

Ihmisiä virtasi kello 11 jälkeen paikalle. Tunnelma oli kesäinen ja odottava.

Kaupungin valtuuston puheenjohtaja, Timo Rajala, avasi näyttelyn, vierellä taideneuvojamme Eero Ylivakkuri.

Anneli Vainonen Näkymän tunnelmissa

Taiteilijat esiteltiin ja ruusutettiin.

Koko oranssiin pukeutunut 24 taiteilijan rivistö

Todellinen Näkymä diggari


Lapsille esitettiin kivaa ohjelmaa. Pikkukansa oli menossa mukana koko olemuksellaan.

Performanssi tapahtui köydenvedon merkeissä. Toisella puolella oli 'vastarannankiiskit' ja toisella teosten tekijät.


Vetäminen otti koville - siis tosi koville! Arvaa ketkä kuitenkin voitti?

Toivotan teidät tervetulleeksi Näkymään 4.7 - 28.8.2009 (nyt kelpaa jo hymyillä)!


Valkoinen hiekka, valkoiset penkit, valkoinen Temppeli - loistaa kauas.

Hyvin kauas.

Viimeiseen saakka...

Aamu kuudelta Harri pinkaisi pystyyn ja ajoi näyttelypaikalle. Neljä tuntia unta takana ja vielä viimeinen puristus ennen avajaisia. 'Lähde' - työn tekijä, Teijo, oli valmis auttamaan pilareiden maalaamisessa.

Ympäristö näytti tältä vielä tunti ennen h-hetkeä...(!)

Jättimäinen, noin neljä metriä korkea ja monta tonnia painava 'Elävän Jumalan temppeli' on valmis!

Näyttelypaikalla

Näyttelypaikalla on rauhallisen oloista, vaikka 28 taiteilijaa valmistelevat kukin omaa työtänsä ympäri kaunista pikku järveä. Iso kuorma-auto rikkoo hiljaisuuden.
Miehet aloittavat purkamisen. Ensin betonilaatat paikoilleen, ne pitää tasata vatupassilla ihan suoriksi.

Viimein alkaa tapahtumaan. Ensimmäinen pylväs nostetaan ilmaan.

Apunainen asettelee pylvään betonilaatan päälle (minä olet tarkkana kameran takana, että homma tallentuu).

Muutaman tunnin päästä kaikki neljä pylvästä on paikoillaan. Apumieskin saatiin paikalle.

Ja toinenkin apumies. Temppelin rakentaminen kiehtoi kovasti ohikulkijoita.

Yksi sponsoreista (Akaan konevuokraamo) Esko Eerola, lainasi pystyttämistä varten henkilönostintaan jopa yön yli seuraavaan päivään.

Kolmio nostetaan hiiop autoon. Tuuli puhaltaa järveltä hikisten miesten otsiin. Se helpottaa
.
Jännä tilanne! Kolmio ei ole vielä kiinni. Poraan pitääkin asentaa toinen terä, mitä ei löydy mistään. Harri antaa neuvoja etsimiseen ja koittaa taistella tuulta vastaan, ettei kolmio tipu terää etsivien päälle.

Kaikki hyvin. Kolmiot ovat paikoillaan. Ilta on saapunut. Taitaa mennä taas yötöiksi...

Aurinko on laskenut ja hyttyset saapuneet. Kello on 1:00 yöllä. Keskipalkki on asennettu, siihen on tarkoitus asetella beduiini-kangas.

Tukirakenteet asennetaan, kohta on niin pimeää, ettei näe mitään - paitsi tekstin, jonka tekstasin kattorakenteiden sisäpuolelle osan suomeksi ja osan kreikaksi.

Päivä avajaisiin - vielä Kotimäessä

Saimme lastenhoitajat perjantai päiväksi. Se oli tarpeen, mutta joskus lastenhoitajaltakin jää jokin huomaamatta...

Daniel kerkesi upottamaan kätensä maalitonkaan, kivalta tuntui varmaan :)

Kuljetus saapui. Lavalle kerättiin kaikki isot tarvikkeet temppeliä varten. Pilarit painoivat - paljon!

Viimeinen pilari nousee.

Kaksi päivää avajaisiin...

Tahti kiihtyy ja lämpötiöa on korkea 27astetta varjossa...
Harri jatkaa - nyt temppelin päätykolmioiden muoto alkaa hahmottumaan. Kyllästetty puu kiinnitetään vesivaneriin molemmin puolin.

Jättikokoisista vesivanereista sahataan neljä kolmion muotoista palaa.

Nyt alkaa maalaaminen. Päivä painuu iltaan, mutta ilta-aurinko on niin lämmin, että se kuivattaa maalin nopeasti. Kolmiot, listat, rimat ja kyllästetty puu maalataan kahteen kertaan. Käytimme moninkertaista testivoittajaa hohtavan valkoista Ultra-maalia.

Ihana Suomen kesä mahdollistaa työskentelyn yö 12 saakka. Siispä pylväiden rappaus antiikkilaastilla alkoi vielä 10:ltä illalla. Olivia ihmettelee.